Yksityiskohdista syntyy laatu. Niin se on tällaisen yksinkertaisen laitteen kuin SuzukinPV:nkin kohdalla. Tarvikkeena hankittu uusi kuraläppä ei ihan lunastanut laatuodotuksia mitä se myyntitekstin mukaan piti olla, vaan kiinnitystä piti muutella että sen sai pysymään kiinni alkuperäisten ruuvinreikien avulla.
Kuraläppää ja ajanmukaista kilpeä.
Työkaverin myymässä osalaatikossa oli mukana vanhan mallin vakuutuskilpi, jonka päätin myös muuttaa musta/valkosiesta valko/oranssiksi vuoden -88 vakuutuskilven mukaisesti. Maalasin kilven valkoiseksi kauttaaltaan, ja väritin tussilla kirjaimet. Päälle kerros lakkaa ja homma selvä. Koska PV ei ole vielä oikeassa rekisterissä, saa tuo "show" kilpi nyt olla toistaiseksi paikallaan.
Tyyppikilpikin saatiin vihdoin paikalleen ja runkonumero kaivettua esiin.
Lisäilin tässävaiheessa vielä vähän kiinnikkeitä vaijereille ja tottakai mopo siistittiin kauttaaltaan asennussotkuista. Seuraavana vuorossa olikin sitten ensimmäinen koeajo, joka osui syksyn ensimmäisille lumille. Muutamia ongelmia löytyi, joista mainitsemisen arvoisia ainakin tarvike bensahana, joka vaihdettiin vuotavan alkuperäisen tilalle. Jostain syystä hana ei päästä kunnolla bensaa läpi vaikk kaiken järjen mukaan näin pitäisi tapahtua. Taitaapa olla sellainen juttu että on työnnettävä vaan kättä taskuun ja haettava uusi alkuperäinen hana joka varmasti toimii. Toinen ongelma oli 1. vaihde joka ei jostain syystä mene päälle kovin hyvin. Luulen että vika on vain vaihdeakselin säädössä, johon pääsee käsiksi kytkinkopan kautta. Tällä kertaa en vikaa lähtenyt paikallistamaan, vaan päätin jättää viimeiset säätöhommat keväälle ja kuivalle asfaltille. On kuitenkin todettava, että hieno se on, tuo valmis vuoden 1988 Suzuki PV Solifer 50.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti