Testiä ja säätöä

Säätäminen, ehkä turhauttavinta hommaa ikinä projekteissa, mutta toisaalta taas sen onnistuttua palkitsevaa. Tankin asennuksen jälkeen pyörä starttasi hienosti oikeastaan heti, mikä oli suuri helpotus. En oikeastaan edes tiedä tarkalleen kuinka kauan edellisestä käyntikerrasta on, mutta vuosia kumminkin. Omana omistusaikana pyörä ei koskaan ollut käynnissä, ja moottorin sisäinen kuntokin oli hieman arvoitus.

Säätäminen aloitettiin kaasuttimista. Kohtuulisen pian sain pyörän käymään itsekseen, ja se jopa kuulosti ihan kohtuullisesta. Sen sijaan kaasu jäi "leijumaan" kierroksille, joten vaikutti että kone käy laihalla. Samalla huomasin että sarvia käännettäessä oikealle, kaasuvaijeri kiristyy, eli se oli jossain jumissa. Suurin huolenaiheista oli kuitenkin kytkin jonka painamisella ei juuri tuntunut olevan mitään vaikutusta ja mekanismista kuului outo napsaus.
Purin vaijerimekanismin koppineen pois, mutta mitään varsinaista vikaa ei löytynyt. Kootessani sen uudelleen totesin kytkimen toimivan nyt hienosti. Ilo loppui kuitenkin pian, kun huomasin että käynnistyspolkimesta ei enää tapahdu mitään vaan kytkin on ilmeisesti jatkuvasti päällä. Ei muutakuin koppa taas irti, ja nyt käynnistyspolkimeen tuli jälleen vastusta. Koppa kiinni ja sama homma. Lopulta huomasin että kytkimen kuulavivusto ei ollut hahlossaan, vaan se oli useita millejä liikaa ulkona, mikä aiheutti kytkimen jatkuvan puristuksen. Uudelleen kokoamisen jälkeen kaikki toimi nyt mainiosti, ja napsutuksestakin päästiin eroon säätämällä kytkin kunnolla.

Bensanletkun liittimen vieressä näkyy pieni syöpymä, mistä tihkui bensaa.

Illan säätämisen jälkeen sain myös tyhjäkäynnin ihan kohtalaiseksi, mutta tilannetta häiritsi hieman vuotava kaasari. Aluksi näytti siltä, että kaasarin pohjaruuvin tiiviste vuotaa ja vaihdoin siihen uuden o-renkaan. Tiivisteen uusimisella ei ollut oikeastaan vaikutusta, joten päätin irroittaa kaasarin.
Kaasarien ollessa pöydällä huomasin että kohokammion pohjassa oli syöpynyt reikä. Samoin pohjaruuvin kierre oli parhaat päivänsä nähnyt. Muistin samalla katselleeni Torissa myynnissä muutamaa päivää aiemmin CB:n kaasaripakettia, jossa oli molemmat kaasarit osiksi purettuina kohtuuhintaan. Soitto pikaisesti kaverille ja osat Jyväskylästä kohti Lahtea ja sopivasti ne saapuivatkin vielä ennen viikonloppua. Vasemman kaasarin primääri suutin oli kaiken lisäksi tukossa, joten purin kaasarit lopulta läpikotaisin ja puhdistin ne uudelleen.

Kaasarit purettiin pariin otteeseen

Uudelleen kasauksen jälkeen paketti toimi jo huomattavasti paremmin, mutta putki alkoi paukkua. Ajattelin että sytytyksessä olisi häikkää, joten säädin katkojan kärjet ja jakajan asennon uudelleen. Paukkuminen väheni, muttei poistunut kokonaan. Kaveri Henrin kanssa pohtiessani ongelmaa Henkka suositteli kaasarien ottamista uudelleen pöydälle ja kohojen asennon mittaamista. Tyhjäkäyntiä kun ei oikein saanut kunnolla säädettyä edelleenkään. Jälleen purettuani kaasarit huomasin toisen kohon, joka oli hiljattain vaihdettu, olevan liian alhaalla. Uimuritason pitäisi olla tässä kaasarimallissa 26mm, mutta se oli 29mm. Aika reilustikkin pielessä. Toisessa kaasarissa alkuperäinen koho oli parempi, mutta sekin millin liian alhaalla. Säädin uimuritasot ja kasasin kaasuttimet nyt toistamiseen.

Paikalleen asennuksen jälkeen meinasi meisseli lentää nurkkaan, kun käynnistyksen jälkeen kierrokset olivat yli 3000 säätöihin koskematta. Seosruuvilla ja stopparilla ei juuri ollut vaikutusta asiaan, mutta huomasinkin että kaasuvaijeri kantaa hieman, eli säätöruuvi on liian tiukalla. Löyhdyttämisen jälkeen alkoi kierrokset palautua ja muutaman kymmenen säätösession jälkeen alkoi se tyhjäkäynti lopulta löytyä niin että myös kierrokset palautuvat jo kohtuullisesti. Samalla pyörä pääsi pitkästä aikaa oikein tienpäälle, vaikkakin vain muutaman kymmenen metrin matkalle. Kaikki muuten vaikuttaa varsin toimivalta ja yllättävän kiukkuiselta tuollainen pieni vanha honda tuntuu kun edellisestä moottoripyörästä on aikaa kymmenisen vuotta. Säädöt jatkuvat varmaankin pitkin kesää, mutta nyt laite alkaa olla sellaisessa kunnossa että sillä voi oikeasti lähteä käymään vähän pitemmälläkin koeajolenkillä. Sitä ennen kuitenkin hoidetaan museotarkastus alta pois.