|
Penkki vaikutti hyvältä, ja ajattelin aluksi että se menee sellaisenaan.. aina ei voi olla oikeassa. |
Alkuperäinen penkki vaikutti varsin hyvältä myyntikuvissa, enkä edes pyörän saatuani moittinut sen kuntoa. Vasta purettaessa aloin tutkimaan penkkiä tarkemmin ja huomasin sen peltirungon olevan melkoinen teelmys. Sinänsä ihan toimiva ratkaisu penkistä oli saatu aikaiseksi, mutta koko vasen kylki runkopellistä oli tehty uudelleen suorasta levystä. Koska päällinen oli ehjä, ajattelin että sitä ei tarvitse hankkia. Reunassa oleva krominauha sen sijaan oli häirinnyt jo myyntikuvista lähtien, koska se oli selvästi kierossa. Purettaessa huomasin että nauha on käytännössä vain kumilista jossa on krominauha kiinteänä. Hetken tutkittuani netistä löytämiäni kuvia sekä CMS:n räjäytyskuvia, totesin että koko päällinen saati reunanauha ei ollutkaan CB350, tai K4 mallin alkuperäinen.
|
Freddy Grügerin penkki saapui Suomeen. Livenä se oli vielä rumempi mitä kuvissa. |
|
Runkopelti oli kuitenkin hyvä, ja se olikin pääasia. |
Peltirungolle ei oikein ollut intoa lähteä tekemään muokkausta alkuperäistä vastaavaksi, vaikka kerkesinkin sitä hieman siistiä. Aloin etsimään uutta penkkiä ensin Suomen maalta, mutta hyvin äkkiä taas tuli todettua saatavuuden olevan heikkoa. Siispä eBayta selaamaan. Jenkeistä penkkejä olisi jälleen saanun monen moista, mutta postikulut nostivat kokonaishintaa niin paljon että ALV:eineen hinta olisi ollut jo satoja euroja. Siispä etsimään euroopasta. Saksasta löytyikin alkuperäisellä hyväkuntoisella peltirungolla oleva penkki, mutta päällinen oli kuin suoraan painajainen Elm Streetillä Freddyn kokoelmista. Hinta oli kuitenkin sopiva ja toimituskulut kohtuulliset joten penkki lähti kohti Suomea. Samalta myyjältä löysin myös rosteriset kromilistat, jotka pultataan kiinni runkopeltiin. Näitä listoja ei vanhassa penkissä ollut lainkaan, vaan ne oli korvattu reunanauhalla. Vanhasta penkistä sain säästettyä ihan hyvän pehmusteen, joten enää tarvitsin vain uuden päällisen. Hyvälaatuisen oloinen päällinen löytyi naurettavaan 29 dollarin hintaan Floridasta ja kulutkin oli siedettävät, joten en edes miettinyt kahta kertaa sen kanssa.
|
Alkuperäisen pehmusteen reunat olivat melko rapeat, joten ne leikattiin pois ja päälle liimattiin uutta vaahtomuovia. |
|
Pehmusteen epätasaisuuksien poistamiseksi päälle liimattiin vielä vanua. |
Molemmat penkin rungot puhallettiin ja pulverimaalattiin puolikiiltävällä mustalla. "Uuden" runkon reunoja jouduin hieman hitsaamaan ennen maalausta, kun olivat revenneet. Peltirungon reikien päälle liimasin jälleen palat säämiskää, niin pehmuste näyttää uudelta sisällepäin. Samaa kikkaahan käytin myös PV projektissa. Alkuperäinen pehmuste oli hyvin säilynyt pehmeänä, mutta senkin reuna-alueet olivat rapsakoituneet. Leikkasin rapeat reunat irti ja hain Etolasta uutta vaahtomuovia, jolla paikkasin alueet. Päälle liimasin vielä ohuen vanukerroksen paikkaamaan pehmusteen virheitä.
|
Verhoilun mukana tullut remmi oli lähinnä tee-se-itse kit, ja se vaati vähän työtä. |
Päällisen asentamisessa ei juuri ihmeitä tarvittu, mutta hiema fylliä jouduin lisäämään peräpäähän. Päällinen kiinnitettiin alkuperäisilla hakasilla. Matkustajan remmikin tuli päällisen mukana, mutta sitä ei oltu vielä tehty valmiiksi. Remmi piti leikata oikeaan mittaansa, ja niitata päätylaipat siihen kiinni. Niittaus hoitui pallopää vasaralla totuttuun tapaan. Onneksi mukana oli myös niitit. Remmi kiinnitettiin peltirunkoon mukana tulleilla ruuveilla. Lopputulos on varsin hyvä.
|
Kromilistat kiillotettuna ja asennettuna. |
|
Onneksi kaikki kumiosat olivat tallessa. Myös penkin alle kiinnitettävä rekisteriotteen kotelo löytyi myöhemmin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti