Suzuki PV - Mittaristo

Mittaristo sahattu teipin avulla(suoraan) halki. Huomaa vaativan homman vaativat asennusjuomat.

Nykypäivänä PV Suzukin osien hankinta ei ole aivan sitä mitä se oli vielä vuosituhannen vaihteessa. Toki Internetin laajentunut käyttö on tuonut uusien alkuperäisten ja tarvikeosien selailusta melkoisen paljon kattavampaa kuin silloinen Mopo-Sportin kuvasto, mutta toisaalta hyvien käytettyjen osien hankinta on muuttunut äärimmäisen paljon haastavammaksi Peeveiden käydessä yhä harvinaisemmaksi.



Pohja oli haljennut toisen kiinnityspultin kohdalta ja sitä oli yritetty korjata epoksilla.

Yksi hankalista, ja kalliista osista on mittari. Saahan niitä toki uutena vielä, melkoiseen hintaan, mutta käytettyjen tarjonta on heikkoa, ja hinnat korkeita. Pv keskustelu levisi taudin myötä myös työpaikalleni ja kyselin samanikäisiltä työkavereilta olisiko nurkkiin jäänyt mitään osia. Eräänä aamuna pöydälle ilmestyikin mittari aluslevyineen, vaikkakin rikkinäinen sellainen.
Muisti oli tehnyt tepposet Artulle joka oli maininnut mittarin ja alustan olevan suorastaan Minttukuntoisia, mutta toisin oli. Kahdesta mittarin kiinnitystapista/ruuvista toinen oli poikki ja pohja haljennut. Päätin kuitenkin kokeilla saisiko sen vielä korjattua.

Teippasin pohjan ilmastointiteipillä umpeen, ja kuidutin pohjan toiselta puolelta kiinni.

Sopivan pituisesta pultista ja parista niittimutterista sai feikattua samantyylisen olakepultin.

Kittausta.

Osansa sai myös halkeillut alusta.

 Hetken tutkiskelun jälkeen ja "vanhempien" mopopoikien muistelujen avulla tulimme siihen tulokseen, ettei mittariston koteloa oikeasti ole tarkoitettu avattavaksi, mutta siihen on keinonsa. Rauta sahalla kuoren saa kohtuullisen siististi halki, jolloin koneistoon pääsee käsiksi. Nyt kun irtopohja oli kädessä oli sen korjaaminenkin helpompaa. Teippasin ilmastointiteipillä pohjan umpeen ja kuidutin sen lasikuidulla ja hartsilla teipin päälle umpeen. Kun pohja oli kovettunut, porasin reijän ja ruuvasin pultin sen läpi, johon kiersin kaksi katkaistua niittimutteria imitoimaan olakkeellista pulttia. Samalla niittimutterit kiristivät pultin pohjan läpi. Tämän jälkeen kuidutin vielä pultin kannan kiinni niin ettei se pääse pyörähtämään.

Kotelo hitsattu takaisin kokoon.

Ensimmäinen hiontavärikerros, jonka jälkeen vielä pohjatöitä ja hiontaa.

Koneistolle tein puhdistuksen ja öljyämisen ja hioin ja kiillotin lumppulaikalla muovisen linssin.
Asetelin puoliskot takaisin paikalleen ja muovihitsasin sauman tinakolvilla. Tämän jälkeen tarvitsi enää tehdä pohjatyöt muovikitillä ja päälle hieman hiontaväriä. Viimeistely tapahtui jälleen hyväksi havaitulla Mastonin 121 mattamustalla, joka ei tuki martiointia. Mattamustan alle ruiskutettiin muovitartunta.

Osat tuoreessa maalissa.

Ja mittaristo valmiina asennettavaksi.

Lopputuotteesta ei pitäisi kokeneenkaan konkarin löytää ainakaan paljoa sanottavaa. Työmaatahan siinä oli, mutta lämpöisenä kesäiltana sitä tekee Irish Coffeen voimalla mitä vain.