CB Päreiksi

Mopo kärryyn ja kotia kohti.

Lokakuun lopulla 2016 Honda sai siirtokehotuksen Lahden talliin. Hyvänä esiprojektina toiminut PV oli saatu päätökseen ja talli oli jälleen vapaana uusille projekteille. Rehellisyyden nimessä oli vähän puhti poissa uuden projektin suhteen, kun tuo mopedi oli kuitenkin sykitty kasaan aika vauhdilla. Hieman kuitenkin poltteli ne tulevat kahvitteluhetket Hondan kanssa kesäiltana satamassa tai Ace Cornerilla, joten pakkohan sitä oli laittaa taas vaihdetta silmään ja alata perkaamaan tuota ostosta.

Mukana tulleita osia. Osa ehjiä osa kolarin jäljiltä vaihdettuja.

Hondan mukana tuli jonkun verran irto-osia itse pyörän lisäksi. Osien mukana oli ojaanajossa vaurioituneet etuhaarukka, sekä etulokasuoja. Lokari itseasiassa ei ollut edes CB350:n oma vaan isomman 19" vanteella olevan pyörän, joten sen tarkoitus jäi hieman epäselväksi. Rahanarvoista osaa oli kuitenkin toinen saman vihreän värinen tankki joka oli kauttaaltaan parempi kuin pyörässä kiinni oleva, sekä toiset sivuposket 350-emblemeillä varustettuna. Hyvät tankit ovat hinnoissaan, kuten myös nuo poskiin tulevat merkkilogot, joten näistä on ihan oikeasti hyötyä. Lisäksi romulaatikosta löytyi täysin uusi alkuperäinen Stanleyn etu-umpio, uusi mittarinvaijeri ja paljon pientä nippeliosaa.

Tästä se taas lähtee.

Etuvalo pisti itsellä ensin silmään, sillä tasainen lasi ei ole 70-lukua. Huomaa, johtojen pitäisi olla lampun sisällä.

Kone näytti olevan hyvinkin alkuperäiskunnossa. Patinaa toki oli havaittavissa.

Ketjusuojakin oli ehditty vaihtaa ehjään, ruttuisen tullessa mukana irrallisena.

Ensimmäisenä työlistalla oli jälleen kohteen valokuvaus. Olen kiitellyt itseäni Cadillac projektin aikana niistä yli tuhannesta valokuvasta jotka otin purkuvaiheessa. Ilman niitä ei olisi sitäkään projektia kasaan saatu. Kuvasin siis Hondan läpeensä, mutta näin jälkikäteen ajatellen olin taas vain raapaissut pintaa. Kuvia olisi saanut taas olla paljon enemmän. Se tässä projektissa on kuitenkin huomioitavaa, että lähtökohta ei ollut enää 100% alkuperäiskunnossa, joten kaikki ruuvit, johdot, vaijerien reititykset yms. ei välttämättä enää ollutkaan oikein. Hyvänä apuna koko projektin aikana on ollut CMSNL.com niminen japsipyörien osiin erikoistunut liike, josta löytyy varaosat selvästi listattuna ja ennenkaikkea koko pyörän seikkaperäiset räjäytyskuvat.

Tasasuuntaajaksi (rectifier) paljastunut palikka ei ollut ihan entisensä, vaan jonkun kyläsepän tekele. Melko selvää että takaisin tuollainen ei olisi enää tulossa tähän pyörään.

Aluksi luulin että penkki on harvinasen hyvässä kunnossa, mutta pieni tutkiminen paljasti sen täysin lahoksi ja moneen kertaan korjatuksi.

Takalokasuojan peltikerrosten väliin oli päässyt likaa sillä seurauksella että pistehitsit olivat pullistuneet ja pintapellit mädäntyneet. Myös johdotuksissa oli käytetty luovuutta.

Runko oli puretaessa harvinaisen hyvin säilynyt yli 40-vuotiaaksi.

Pari viikkoa Lahteen tuomisen jälkeen alkoi sitten projekti edistyä. Purin osat samalla kuvia ottaen ja valmistelin samalla puhallukseen ja sinkkaukseen lähteviä osia. Samalla sain hieman indikaatiota osien kunnosta ja mahdollisista puuttuvista osista. CMS:n räjäytyskuvien avulla pystyin vertaamaan onko omassa osakokoonpanossa kaikki tarpeelliset osat mukana. Ensimmäisen viikonlopun aikana olikin metalliosat kerätty kasaan odottamaan jatkotoimenpiteitä. Rungon vein heti Hiekkapuhallettavaksi Hakkaraiselle, sillä edelleen koululla käydessä puhaltamassa ei tuon kokoinen runko mahtuisi sinne kaappiin. Ostoslistalle meni tässä vaiheessa uusi etulokasuoja, sillä kiinni ollut oli joku varastomaalissa ollut pintapelti, joka oli pulteilla kiinni kannakkeessa alkuperäisten niittien sijaan. Myös takalokasuoja osoittautui vielä odotettua pahemmaksi. Lampun kopassa oli pitkien merkkivalon reikä ruostunut ympäriltä rajusti, kahvoissa oli puuttuneita nappeja, irtojohtoja ja gripit olivat heikossa kunnossa. Kiinni ollut etuvaloumpio oli joku H4 tarvike, mutta mukana oli onneki se uusi alkuperäinen. Takavalon linssi oli halki, kilpiteline kierossa ja kaikkea muuta pienempää. Keväällä pyörän hakureissun jälkeen kokeilin sitä myös käyntiin tuloksetta, joten tekniikan kuntokin oli avoinna. Edellisen omistajan mukaan kaasuttimet olivat huollatettu ammattilaisella, ja ne kyllä pikaisen tutkimisen jälkeen myös näyttivät hyvältä. Myös yleinen ongelmakohden bensahana oli vaihdettu uuteen.

Etuhaarukan suojat pitäisi olla tankin värisiä, mutta nämä kolarin jälken vaihdetut ehjät olivat mattamustat.

Siinä olisi taas puhallettavaa. Maalatut osat pulveroidaan puolikiiltävällä mustalla ja kiiltävät sinkitään uudelleen.

Aina ei paikat ole ihan näyttelykunnossa.

Johdot ja sähkövermeet olivat melkoisessa sotkussa. Kaikki pesun kautta tarkasteluun.