Maalit pois ja uutta tilalle

Uunituore runko. Puhalluksen hoiti Hiekkapuhallus Hakkarainen ja tuoreen satiinimustan pintaan veti Pro Pinta.

Kävin puhaltamassa Hondan irto-osat alumiinioksidilla Lamkilla, ja rungon vein Hakkaraiselle. Samalla viikolla osat sai viedä jo pulverimaalaukseen Pro Pintaan, ja sinkattavat Lahden sähkösinkitykseen. Jo seuraavan viikon maanantaina oli osat pulverissa, joten homma pääsi jatkumaan varsin vikkelään.

Yksityiskohdat tekevät sen eron.

Viikonlopun aikana tuli käytyä myös hankintamatkalla Kouvolassa Veijon luona, joka on kunnostanut useita CB Hondia. Veijolta matkaan tarttui nopeusmittari rikkinäisen tilalle, ohjaustangon kahvat, koska omissa oli puutteita, pari etuvilkun vartta, kärkien krominen suojakansi naarmuuntuneen tilalle, joitain erikoispultteja, parisataa kilometriä ajetut ketjut ja rattaat sekä runkoon tulevat tarrat. Veijo oli juuri purkanut vähän aikaa aiemmin kunnostamansa museokilpisen vastaavan CB:n, joten hyviä osia oli tarjolla. Tarratkin kun löytyi valmiina, säästyin itse niiden piirtämiseltä ja teettämiseltä.

Myös uusi ohjauslukko saapui Saksasta ja vaihtui alle 15minuutissa.

Kouvolasta käteen jääneet rungon tarrat pääsivät heti paikalleen. Pieniä yksityiskohtia, mutta toisaalta juuri niitä mitkä tekevät sen lopullisen eron entisöinnin laadussa. Laadusta puheenollen tämän pyörän kohdalla ei alusta alkaenkaan ollut lähteä tekemään mitään täydellistä 100-pisteen entisöintiä, vaan museorekisteröitävissä oleva laadukkaasti tehty käyttöentosöinti. Pienet virheet siis sai antaa anteeksi, mikä tekee entisöinnistä huomattavasti leppoisempaa ja rentouttavempaa puuhaa.

Orkkis etuvalo vaati vielä pientä oikomista pulverin jäljiltä.

Molemmat etuvalot tuoreessa maalissa kiiltävällä lakalla.

Pulverissa mukana olleet etuvalon kopat vaativat jo toimenpiteitä ennen maalausta, mutta edelleen niistä löytyi kitattavaa. Uusi väri suihkutettiin ruiskulla ja päälle kerros kiiltävää lakkaa alkuperäiseen tapaan. Toinen umpioista oli alkuperäinen, jonka merkkivalon reijän hitsasin kuntoon 10mm prikkaa avuksi käyttäen. Toinen umpio oli Henrin fourista, ja siinä taas oli toinen kiinnitysmutteri korkannut, joten hitsasin takapuolelle toisen mutterin. Entisöinnissä päädyin kuitenkin käyttämään alkuperäistä umpiota.
Pian myös sinkityt osat saapuivat kylvystään, ja alle kaksi viikkoa purkamisesta sai periaatteessa jo alata kasaamaan pyörää uudelleen. Paljon oli kuitenkin tehtävää edessä irtonaisten osien kunnostamisessa.